torstai 2. kesäkuuta 2011

Mänty palaa! Tai ainakin savu nousee...

Istutuslomalaista on hellitty ihanan lämpimillä päivillä. On ollut liki hellettä, mutta sen verran tuulista, että ulkona ei läkähdy. Pihan männyt ovat alkaneet kukkia, ensimmäiset siitepölypölähdykset on nähty jo. Siitepölyä irtoaa pilvinä, seuraavat pari viikkoa puutarhakalusteet ovat taas kelmeän vaaleankeltaisen pölyn peitossa, yök :-(

Mutta ihana Särkynytsydän ei ole siitä moksiskaan;



Eilisen päivän vietin puutarhakeinussa kestiten pariakin vanhaa ystävää jotka piipahtivat ilokseni. Ja muun ajan lueskelin vaan.

Mutta edellispäivänä olin aika ahkera. Uuden ilmeen sai mm. portin nurkkapenkki, joka on niin kuiva, ettei mikään siinä tahdo menestyä. Nyt vein sinne keltaista keväällä "kukkivaa" tyräkkiä ja samanväristä mutta vähän myöhäisempää Tarha-alpia jo paikkansa vakiinnuttaneiden valkoisen morsius- ja vaaleanpunaisena kukkivan pikkuangervon väliin. Nähtäväksi jää, kestävätkö ne nurkan kuivuuden ja paahteen. Penkki unohtuu kastellakkin, se kun on nurkan takana varsinaisesta pihasta. Se on kuitenkin ihan sisääntulon vieressä, eli olisi kiva kun sielläkin olisi muutakin kuin kuivaa multaa näkyvissä.




Ja salkoruusut pääsivät maahan, paraatipenkin taustalle. Eipä olleet ihan tasalaatuisia nämä omat kasvattamani taimet. Parhaiten kasvoivat keltaiset nukkasalkoruusut joiden kuuluisikin venyä jopa puolitoistametrisiksi.

Myös pienet tarhasalkoruusut, kerrottukukkaiset puolimetriset Queeny Mixit kasvoivat aika hyvin. Kyseessä on väriseos; mielenkiintoista nähdä, mitä värejä kuuluu mukaan, siemenpussi on salaperäisesti hopeanvärinen, ei kuvaa.

Mutta Indian Spring lajike jurnutti. Puolet taimista ehti kuolla ennen kuin pääsivät edes penkkiin ja loputkin ehtivät kasvaa vain muutaman sentin korkuiksiksi. Sekoitukseen kuuluu punaista ja valkoista, toivottavasti vahvistuvat päästyään kompostimultaan.





Rappusten viereen isoon ruukkuihin laitoin tänä kesänä uudet tornit, joihin kasvaa valkoista päivänsineä. Ympärille istutin molempiin kolme Blue Sarah -verenpisaraa ja kulmiin vielä lobeliaa.







Hortensiat pääsivät rappusten vierellä vielä juuri ja juuri kasassa pysyvään puiseen kukkalaatikkoon, yhdessä vaalealehtisten pelargonien kanssa.






Ikkunan istutuslaatikkoon hain lähimmästä rautakaupasta pari siniviuhkoa. Ja väleihin edelleen vaalealehtistä pelargoniaa, jota tänä vuonna onnistuin saamaan pistokkaista melkein parikymmentä uutta. Väleihin laitoin muutaman hajuherneen, siniviolettia lajiketta Fire and Ice. Ja lobeliaa, tietysti.

Ostin tänä keväänä ensimmäistä kertaa kastelukiteitä. Niiden kanssa on tullut vähän yllätyksiä, kun ne turpoavat kastuessaan enemmän kuin olisin luullut. Tämäkin istutusastia taisi tulla vähän liian täyteen multaa, vaikka luulin jo osaavani ottaa turpoamisen huomioon. Toivottavasti kiteet tekevät minkä lupaavat, ettei ruukkuja tarvisi ensi kesänä kastella kahta kertaa päivässä!










Onkohan tämä tulppaani sairas? Luin jonkun muun blogista, että sipulitkin voivat saada tauteja jotka muuttavat kukan ulkonäköä, tämä muistuttaa vähän siinä mukana ollutta kuvaa.

Jotenkin en muista, enkä oikein uskokkaan, että olisin ostanut tätä tulppaania tämän näköisenä...

2 kommenttia:

  1. Hienoja muutkin kuvat, mutta särkyneen sydämen kuva on ihan mielettömän hieno! :) Mistä (=oliko se jokin valtakunnallinen ketju?) olet hankkinut keltaista tyräkkiä? Yritin juuri maanantaina ostaa sellaisen, mutta en löytänyt mistään.

    VastaaPoista
  2. Mulla on vähän kahdenlaisia kuvia täällä, toiset on mun kännykkä- tms. vastaavalla ottamia ja toiset paremman puoliskoni ammattilaiskuvia. Arvannet kumpiin kuuluvat sekä särkynyt että tyräkki.

    En muista ihan varmasti tuon tyräkin alkuperää. Jos olen ostanut sen, se on tapahtunut joskus 15 vuotta sitten, mutta saattaa olla, että se on peräisin vanhasta pihapiiristä Portsasta, jossa asuimme ennen.

    VastaaPoista