perjantai 2. syyskuuta 2011

Elokuun lopun juhlallisin hetki

Elokuun lopun juhlallisin hetki oli se, kun ensimmäistä kertaa elämässä löysin pihasta hortensian, jonka kukkimiseen ei kukkakauppiaalla ole mitään osuutta. Jo muutaman vuoden paikallaan komeasti lehtiä kasvattanut Endless summer on vihdoin kukassa,vaikkakin ujosti piilossa iiriksen lehtipehkon alla. Kaivelin sen sieltä esille ja pyysin valokuvaajaa ikuistamaan. Väri on niin herkkä, että se on kuvassa vääntynyt siniseksi, mutta voin vannoa nähneeni ihan mansikkajäätelön värisen kukinnon viime lauantaina, kun vielä oli lämmintä!

Lintujen kylvämät auringonkukat ovat hauskoja ja niitä on tullut yllättävän hyviin kohtiin penkkiä, korostamaan vaaleiden salkoruusujen punaista vivahdetta.


Clematiksia tahtoisin lisää!

Tämä pelargonia on ainoita, joiden talvettaminen onnistui tänä vuonna. Tässä on hyvin esillä kukka, vaikka kasvin suurin viehätys piileekin taustalla häämöttävissä kauniin värisissä vyöhykkeisissä lehdissä.

Päivänhatuttuihin kuvittelin jo kyllästyneeni, mutta nyt, kun kaikki muu alkaa jo lopetella kukintaansa, olen onnellinen että sittenkin taas kylvin näitä.

Punahattuihin en kyllä varmaan kyllästy ikinä, enkä perhosiin joita ne houkuttelevat. Sama pätee narsissitupakkaan.